Tervehdys yrittäjyyden alkumetreiltä! Takana on ensimmäinen varsinainen työviikko oman yrityksen parissa. Olen pystyttänyt yrityksen kivijalkaa kuvainnollisesti, eli käynnistänyt talousprosesseja, perehtynyt osakeyhtiön verotukseen ja alan käytäntöihin, hoitanut sopimus- ja vakuutusasioita kuntoon jne. Monia asioita, joihin ei ole ollut tarpeen paneutua työntekijän roolissa aiemmin. Se tekee oman kiehtovan osansa työnkuvaani toimitusjohtajana – tuntuupa hassulta ajatella itsensä sellaisena. Kaikki langat saa ja täytyy pitää omissa käsissä. Jotkut asiat tuntuvat kieltämättä haastavilta toisinaan, mutta toisaalta mielestäni työ on parasta usein juuri silloin, kun tuntee oppivansa uutta. Se varmaan selittääkin, miksi olen viihtynyt konsulttina yli 10 vuotta eri asiakkailla ja toimialoilla, ja siinä sivussa tehnyt muitakin töitä aiemman toiminimiyritykseni kautta. Kiinnostuksesta oppia jatkuvasti ja haastaa itseni. Tästä näkökulmasta yrittäjyys on varsin looginen jatkumo urallani.
Välillä tulee hetkiä, jolloin mietin mitä olen oikein mennyt tekemään, oliko yrittäjäksi hyppääminen ihan järjetön päätös. Onneksi mieheni on tukena ja suurena apuna, sekä jaksaa aina vakuutella, että tämä on hyvä juttu. Kyllähän minäkin oikeasti uskon bisnesideaani ja onneksi näköjään muutkin uskovat, myönnettiinhän yritykselle Starttirahakin, mikä oli suuria ilon aiheita tällä viikolla. Toisaalta tietynlainen epävarmuus lienee oleellinen osa yrittäjyyttä, jonka kolikon kääntöpuolella ovat vapaus ja mahdollisuudet.
Seuraava Instagramista bongaamani, netissä pyörivä luovan prosessin kuvaus sopii itse asiassa hyvin kuvaamaan myös yrittäjyyden alkumetrien fiiliksiäni:
The Creative Process
- This is awesome
- This is tricky
- This is shit
- I am shit
- This might be ok
- This is awesome
Mitäs muuta? Magnoliat kukkivat olohuoneen maljakossa, ja tuntuu muutenkin kovin keväiseltä. Taidan toivotella joka toisessa viestissä hyvää kevättä ja niin näköjään moni muukin. Rakastan kevättä ja sitä, kun kukkivia puiden oksia alkaa saada ensiksi kukkakaupasta, ja hetken kuluttua myös luonnosta, sitten alkaa kukatkin nousemaan maasta. Ei ole optimistisempaa vuodenaikaa! Pajunkissatkin jo ilahduttavat lenkkeilijöitä tienposkissa, luonto on aivan sekaisin. Kohta varmaan pääseekin jo puutarhatöiden pariin. Keväistä viikonloppua ruudun sinne puolelle!
Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest