Ei, tämä juttu ei ole pampaheinistä (niiden kuvat somessa alkaa rehellisesti vähän jo kyllästyttää), vaan mieltä painavasta ajankohtaisesta asiasta. Ilmastonmuutoksesta nimittäin.

Juuri julkistettu raportti ilmastonmuutoksesta on karua luettavaa. Aihe onkin syystä mietityttänyt entistä enemmän viime päivinä. Kuinka tärkeää on alkaa tekemään konkreettisia tekoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Iso ja tärkeä aihe, johon täytyy pureutua syvemmin ajan kanssa. Menin tietysti heti itsekin tekemään Sitran elämäntapatestin. Se kertoi olevani Säästeliäs pesänrakentaja 6300 kg CO₂e hiilijalanjäljellä, vastanneiden keskiverron ollessa 7 300 kg CO₂e. Ei tässä silti ole varaa henkseleitä paukutella, päin vastoin. Näin ei voi jatkua.

Silti tulos ehkä yllätti hieman, asummehan omakotitalossa ja taloudesta löytyy jopa kaksi autoa, joten kuvittelin lukemani olevan vielä karumpi. Lukua laski se, että lentomatkoja kertyi vain 1 viime vuoden aikana, autoilen vähäisiä kilometrejä ja kyydissä on aina vähintään yksi kanssamatkustaja, omakotitalomme lämpeää maalämmöllä, ostan harkiten, kasvisruokaa laitamme yhä useammin ja hävikki on pientä, enkä läträä vedellä suihkussa. Testi on tosin vähän kömpelö eikä ota huomioon monia asioita, mutta antaa suuntaa omista tottumuksista ja herättelee ennen kaikkea tarkastelemaan omia valintoja.

Tärkeimpiä parannuksia osaltani olisi lajitella entistä paremmin, hankkia kompostori, lisätä entisestään kasvissyöntiä, laskea sisälämpötilaa, sekä toki koittaa kompensoida päästöjään kuten investoimalla luonnon elvytyshankkeisiin vaikkapa Hiilipörssin kautta. Kompensointi ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen juttu, ensinnäkin halvimmat maksut ei juuri kompensoi vaikkapa lentokilometrejä, vaikka saakin ehkä vähän puhdistettua omaa mieltä. Päästöjähän ei sinänsä voi hyvittää, vaikka torjuntatyöhön osallistuminen on toki aina kannattava ajatus.

Isommassa mittakaavassa on toki tärkeää myös huomioida ilmastonmuutos kevään vaaleissa, kun valitsee ketä äänestää. Kyse on ennen kaikkea asenteesta. Tässä vaiheessa ei voi enää puolustautua ajattelemalla, että eihän me edes syödä paljoa punaista lihaa. Etenkin tämä kolumni pisti toden totta ajattelemaan “Nyt 3-vuotiaan lapseni saattaa olla aikuisena vaikea ymmärtää, miksemme ottaneet tutkijoiden varoituksia todesta.” Niinpä! Huomionarvoista on myös ympäristökasvattaminen, ja esimerkin näyttäminen lapselle. Kuten Yle uutisoi: “Ympäristön kannalta haitalliset elämäntavat periytyvät.”, vanhempana voimme paitsi näyttää esimerkkiä, helpottaa myös lasten kokemaa huolta ympäristöstä ja vahvistaa luontosuhdetta.

Se mikä ilahduttaa on, että ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt, eikä nykytiedon valossa aihe enää voi unohtua. Onneksi se on esillä enenevässä määrin myös blogeistaa ja sosiaalisessa mediasta, yhtenä esimerkkinä Homevialauran #mitäminäolentehnyt -kampanja. Toivoa siis on, mutta aikailemaan emme voi jäädä.

Joko sinä teit Sitran elämäntapatestin ja mitä ajatuksia aihe on herättänyt? Tähän aiheeseen lupaan palata säännöllisin väliajoin.

Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest