Ei ikimaailmassa! Niin ajattelin kun näin ensimmäistä kertaa jutun tonttuovista, jotka taitavat olla tämän joulun ehdoton ykköshitti. Ainakin joissain piireissä.
Jotenkin kummasti idea alkoi kuitenkin kutkuttelemaan vaivihkaa kaikessa höpsöydessään. Eläydyin ajatukseen, kuinka lapsi ilahtuisi pienestä ovesta ja mitä tarinoita sen ympärille voisi keksiä joulun lähestyessä.
Ja sitä paitsi, voisihan ovi olla muutakin kuin tontunpunainen maalaispirtin ovi. Mielummin jotain vähän enemmän oman näköistä visuaalisesti, tuumin alkaessani vakuutella itselleni, miksi tonttuovi olisi ehdottomasti saatava.
No, viikonloppuna sitten käärin hihat ja väkersin meille tonttuoven!
Ensiksi tyyliseikkoihin! Oven maalasin tyylilleni uskollisesti kauniin murretun harmaalla Farrow & Ballin seinämaalilla Hardwick White -sävyllä, kun koemaalipurkki sattui pöydällä pyörimään. Ovenkahva syntyi kakunkoristeesta, kullan värisestä kuulasta.
Modernin simppelin ovikoristeen tein kuivaneista akaasian oksista ja sen kruunasi toisesta kranssista napattu kuivanut käpymäinen pylpyrä. Kaikki osat liimasin yhteen pikaliimalla, muuta liimaa ei kotoa löytynyt. Tonttuoven ilmeesti tuli sopivan simppeli makuuni ja mielestäni ihan näköiseni. Myös ovikoriste onnistui, ehkäpä teen samantapaisen isompana seuraavaksi.
Ovi sellaisenaan näytti vähän yksinäiseltä seinään maalarinteipillä kiinnitettynä. Niinpä jatkoin somistusta sujauttamalla yhden kuivuneen akaasian oksan ikään kuin kuuseksi pahvinpalaan, jonka maalasin valkoiseksi. Oven edustalle löysin kiveyksen sisustussuunnitteluhommissa käyttämästäni omasta pienestä materiaalivarastostani. Tästä laattamyymälästä saadusta mallipalasta, jossa on luonnonkiviä verkkoon pohjasta kiinnitettyinä leikkasin suikaleen tonttuoven edustalle. Koko komeuden valaisin vielä paristokäyttöisellä led-valonauhalla, jonka pujotin oven ympärille ja katkaisijan piilotin viereisen kirjapinon taaksen.
Itse valmistusprosessissa olisi kyllä vielä itselläni kehitettävää, sen verran boheemisti ovi syntyi ja kotikutoiselta näyttää lopputuloskin, kuten kuvista näkyy. Käytin aaltopahvia, joka vähän kupruili maalin kosteudesta. Kannattaa siis panostaa pahviin on neuvoni näin jälkikäteen! Vähän viimeistellymmän version haluaville, kannattaa katsoa Meillä Kotonasta tonttuoven teko-ohjeet sekä tonttuovien ideagalleria erilaisista toteutuksista.
Yllätys pikkuisen herättyä päiväunilta oli mitä mahtavin! Sillä välin olohuoneeseen oli ilmestynyt pikkuinen tonttuovi. Onko meille muuttanut tonttu? Onpa jännää! Onkohan se kotona?
Joulun odotuksesta tuli heti astetta kutkuttavampaa ja joulutunnelma kotona lisääntyi. On käyty kuuntelemassa oven takana kuuluuko sieltä ääniä ja kuiskittu ettei tonttu herää. On viety kukkia (minun tyttö!) ja ruokaa tontulle oven taakse odottamaan. Ja kappas vaan – tonttu on napannut ne aamulla ja jättänyt ehkä tarran kiitokseksi.
Lopulta tällaiset taianomaiset jutut ja yllätykset ovat mielestäni niitä parhaimpia asioita joulussa. Eläytyä hetkessä lapsen iloon ja löytää itsestäkin tietynlainen lapsekkuus. Suuria pieniä iloja.
Sitä paitsi, tekee ihan hyvää tällaiselle pikkusievää karsastavalle anti-askartelija-sisustajaäidillekin välillä vähän relata. Onhan joulu on vain kerran vuodessa ja silloin jotkut asiat menee heittämällä sisustusperiaatteiden edelle!
Olisi hauska kuulla mitä mieltä te olette tonttuovista, hitti vai huti?
P.s. Toinen tämän joulun suosikki on huonekuusi, joka on todellisuudessa viherkasvi. Meidän huonekuusi on jo viime joulun peruja ja selvinnyt hienosti huolettomalla hoidolla. Täältä löydät huonekuusen hoito-ohjeet.
I surprised myself and stepped out of my comfort zone, and made a little DIY elf door for my child. You should seen that excitement and happiness on her face when she found it!
Medinilla ja puutarhan kuulumisia
Olin aivan unohtanut esitellä kevättalvella meille kotiutuneen medinillan, vaikka kuvat otin jo aikoja sitten. Ihastuin kasvin upeisiin pinkkeihin kukintoihin ja kauniin mallisiin tummiin lehtiin. Hieman hankalaksi huonekasviksi medinillaa usein varoitellaan, eli saa nähdä saammeko siitä kuinka pitkäikäisen asukin.
Tämä näyttävä filippiiniläinen kasvi etsii vielä sopivaa paikkaa tosin. Joskus aiheuttaa yllättävän suurta päänvaivaa löytää oikea paikka kullekin kasville, niin sisustuksen, muiden kasvien kuin valon osalta. Meille muuttaessaan ainoa hyvä valo oli vielä keskeneräisessä tv-huoneessa, nyt se voisi muuttaa jo olohuoneeseen lisääntyneen valon puolesta. Ehkäpä olohuoneen banaanipuu tai eväpalmu muuttavat kesäksi terassille.
Terassikelit vaihtuivat yllättäen takaisin talvisimmiksi, joten salaatti- ja yrttilaatikko täytyy pitää toistaiseksi olohuoneen lattialla, etteivät ne palellu. Kevään ensimmäisenä kukkaan puhjenneet suloiset palloesikot saivat puutarhassa lunta ylleen, kun taas syksyllä istuttamani lukuisat lumikellot eivät nousseet laisinkaan. Mikä pettymys! Kummallinen kevät säiden puolesta, mutta toivottavasti niitä seuraa sitäkin paremmat kesäiset säät!
Millaisia kokemuksia teillä on medinillasta? Entä mitä puutarhaanne kuuluu?
Oikein hyvää viikkoa teille!
One of the plants I have got during the past months is Medinilla. I couldn’t resist it’s gorgeous pink flowers and beautiful dark green leaves.
Trendikäs väriyhdistelmä: Roosa ja kulta
Puuteriset vaaleanpunaiset ja beigeen taittavat roosan sävyt jatkavat suosiotaan sisustusväreinä tänäkin vuonna. Puuterinen roosa yhdistettynä kullan keltaiseen on trendikäs väriyhdistelmä sisustamisessa, joka on viime aikoina ihastuttanut erityisen paljon. Keväinen ja tyylikäs väriyhdistelmä mielestäni! Rauhallinen hillitty roosa saa mukavaa potkua, kun mukaan otetaan kultaa. Näitä värejä olen bongannut myös sisustuslehdistä, kuten tammikuun Avotakka-lehden kannesta ja uusimman Bo Bedren sivun kollaasista.
Tomuista roosaa ja kultaa löytyy myös vaatehuoneeneni seinästä (Farrow & Ball, Dead Salmon) messinkisen kynttilänjalan kanssa, sekä vanhoista samettisista koristetyynyistä. Ne taidankin laittaa pitkästä aikaa esille, kun kevät etenee tästä vielä vähän pidemmälle.
Visuaalinen muisti on mielenkiintoinen. Mieleeni tuli tästä roosa ja keltainen väriyhdistelmästä yksi puolitoista vuotta sitten Roomasta ottamani valokuva, jonka talojen julkisivuissa on samat sävyt. Ai, että! Tuohon kaupunkiin ja noihin tunnelmiin voisin palata vaikka heti.
Raikas valkoinen väri sopii kuin nakutettu tähän roosan ja kullan yhdistelmään, samoin ripaus mustaa sekä harmaan ja terrakotan sävyt. Vaaleanpunainen sisustuksen värinä on mielestäni ajaton ja neutraali (eikä ällön prinsessamainen), kunhan sävy on sopivan murrettu ja pehmeä, eikä särmikkäitä elementtejä ole unohdettu kokonaisuudesta. Keltaisen suhteen kannattaa suosia lämpimiä tai okraan taittavia sävyjä.
Olin sattumalta valinnut väriteemaan sopivan neilikan kukkakimppuuni. Tehdessäni yksi päivä pientä kynsihoitoa, niin kuinkas ollakaan, syntyi tällainen arjen satunnainen asetelma täsmälleen samoja roosan ja kullan sävyjä toistaen. Nuo kultaiset kynsiklipsit ostin viime keväänä Milanosta Hayn showroomin Mini Marketista (turhamaisista hankinnoista puheen ollen).
Roosa ja kulta toimivat kauniisti myös pukeutumisen puolella. Yhdistelmää voi helposti soveltaa valitsemalla joko kirkkaampia, tai neutraalimpia enemmän nudeen taittavia roosan sävyjä, kun taas kultaiset asusteet viimeistelevät ilmeen.
Mitäs tuumaatte tästä väriyhdistelmästä?
Lately I have been intrigued by this color combination: dusty rose with a touch of golden yellow. It goes really nice with other neutral colors such as white, earthy gray and beiges, and a little bit of black. The first picture is from our last vacation in Rome that came to my mind from the subconscious when thinking about this color scheme.