Moodboardien teko on yksi rentouttavimmista asioista. Ja nimenomaan fyysisten sellaisten. Siinä missä Instagramin selaaminen on passiivista tekemistä, algoritmin sanellessa mitä näen ja seuraajajoukon (tai hashtagin) ollessa etukäteen valikoitu – kuvien etsiminen lehdistä on aktiivista, luovuutta herättävää ja samalla mieltä rauhoittavaa tekemistä, jossa uppoutuu usein flow-tilaan.
Koitan muistaa leikata kuvia talteen niin usein kuin mahdollista, joskus monena päivänä putkeen, joskus vain muutaman kuvan verran yhdellä kertaa jos aikaa on vain vähän, mutta ainakin kerran viikossa koitan uppoutua leikkelemään kuvia. Vaikka aikaa luovalle tauolle olisi vain 15 minuuttia, olo on kuin uudesti syntynyt moodboard-hetken jälkeen.
Kuvia valitessa toimin aivan fiiliksen mukaan, valiten kuvan puhtaasti intuitiolla ja tunteella. Kuvissa on kiehtovia tiloja, maisemia, esineitä, värejä, muotoja, ja tunnelmia. Vältän olla valikoimatta kuvia mihinkään tiettyyn tyyliraamiin tai ennalta määriteltyyn konseptiin miettien, sopiiko kuva muiden joukkoon. Sen sijaan katson avoimin mielin mikä innostaa ja inspiroi kyseisellä hetkellä, mitä asioita alitajuntani ikään kuin nostaa valituksi. On mielenkiintoista analysoida vasta jälkikäteen millaisia asioita ja teemoja milloinkin nousee, pohtia mikä jossain kuvassa kiehtoo. Otan kunkin päivän kollaasista räpsyn puhelimella digitaaliseen muotoon ja laitan leikkaamani kuvat talteen myöhempää käyttöä varten.
Välillä levitän kerääntyneet kuvat ja järjestelen uudelleen, jolloin huomaan tiettyjen värien ja tunnelmien nousevan esille uudestaan ja uudestaan, toisten taas väistyvän. Välillä löydän ihania kohteita, jonne toivoisin matkustavani kenties myös fyysisesti joku päivä. Kerättyjä kuvia voi käyttää myöhemmin tavoitteellisemmin, jos siltä tuntuu johonkin tiettyyn projektiin (kuten blogikampanja, sisustus, puutarha) tai vaikka aarrekartan tekoon.
Välillä tuskailen kun lehtipinoja kertyy kodin nurkkiin, vaikka koko ajan niitä olen mukamas karsimassa, mutta moodboardien tekemistä ajatellen lehtipinoista on paljon hyötyä. Siinä missä lehdet tuntuvat vanhentuvan nopeasti, niiden kuvia uudelleen yhdistelemällä voi luoda uutta inspiraatiota. On hyvä selailla keskenään erilaisia lehtiä. Tämä ruokkii luovuutta ja inspiraatio voi löytyä yllättävistäkin paikoista. Monia kiehtovia paikkoja ja esineitä olen löytänyt mm. Antiikki & Design -lehdestä, jonka saan aina appivanhemmiltani. Myös vanhojen sisustuslehtien selailu on kiehtovaa, mikä toimii omaan silmään sisustusasioissa edelleen vaikkapa viiden vuoden jälkeen ilmestymisestä, mikä taas näyttää jo ohitetulta trendi-ilmiöltä.
Ohessa kuvia erään parin viikon takaisen luovan tauon löydöksistä. Kuvissa: Keraamikko Inger Persson töineen, vaaleanpunainen Pierre Cardinin suunnittelema Palais Bulles Cannesissa, sisustusasetelma tunnelmallisten kukkien kera kööpenhaminalaisesta kodista ja kylpyhetken fiiliskuva. Kuvat Residence-lehden numeroista.
Moodboarding my saturday away…
Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest
Kaunista jälleen kerran! Minäkin olen tehnyt kollaaseja lehdistä leikkelemällä lapsesta asti. Noin usein ja säännöllisesti en ehdi niitä tehdä, mutta ihanaa se on aina kun ehtii ja inspiraatio iskee. Täytyy tehdä joskus kollaasi yhdessä. 🙂